Adventti
evl.fi
Adventti
Ensimmäinen adventtisunnuntai
Keskiajan lopulle tultaessa läntisessä kristikunnassa vakiintui käytäntö, jonka mukaan uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Sana adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus Domini, Herran tuleminen.
Adventtiaika valmistaa meitä jouluun. Vanhastaan ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista on alkanut jouluaattoon asti ulottuva adventtipaasto. Tätä paastoa kutsutaan myös pieneksi paastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta.
Ensimmäinen adventtisunnuntai on yksi suosituimmista juhlapyhistä kirkossamme. Keskiajalta ulottuvan perinteen mukaisesti evankeliumina on palmusunnuntain aihepiiriin kuuluva kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Näin adventti liittyy palmusunnuntain ja pääsiäisen tapahtumiin.
Meillä ensimmäisestä adventtisunnuntaista on aikojen saatossa tullut ilonjuhla, jonka liturginen väri on valkoinen. Siihen kuuluu erottamattomasti saksalaisen Voglerin 1700-luvun lopulla säveltämä Hoosianna-hymni, joka Suomessa esitettiin ensimmäisen kerran 1807. Hoosianna! -huudahdus on alunperin rukous "oi auta, pelasta!", mutta jo juutalaisessa traditiossa ennen Jeesusta siitä muodostui yleinen juhlahuuto ja riemunilmaus.
Ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeen
Liturginen väri vaihtuu heti ensimmäistä adventtisunnuntaita seuraavana maanantaina violetiksi tai tumman siniseksi. Katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen aika on alkanut.
Toisen adventtisunnuntain aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla (toinen tuleminen). Kolmannen adventtisunnuntain raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja ja hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen. Neljäs adventtisunnuntai on kirkossamme useimpien muiden kirkkojen tavoin omistettu lasta odottavalle Marialle, Herran äidille.
wikipedia:
AdventtiAdventti (lat. adventus Domini, ”Herran saapuminen / tuleminen”) tarkoittaa joulua edeltävää vajaan neljän viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa. Läntisten kirkkojen kirkkovuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntaista[1], joka on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. jokaisena sunnuntaina sytytetään adventtikynttilä.
Adventtia edeltää edellisen kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai.
Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Se on valmistautumista joulunajan kirkolliseen juhlakauteen, Vapahtajan tulemiseen. Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät Jeesuksen saapumiseen maan päälle. Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi paastoksi tai adventtipaastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota. Tästä muistona on juhlapöydän joulukala[2]. Sekä adventtiaikana että pääsiäistä edeltävänä paastonaikana liturginen väri kirkoissa on pääsääntöisesti violetti, ensimmäisenä adventtisunnuntaina kuitenkin valkoinen. Vähitellen adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään pikkujouluja.[2]
Adventtiajan jälkeen tulee 12 päivän kestävä jouluaika, joka kestää joulupäivästä loppiaiseen. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa joulunajan katsotaan nykyään alkavan jouluaattona puolenpäivän aikaan. Mikäli jouluaatto sattuu sunnuntaiksi ja näin ollen samaksi päiväksi neljännen adventtisunnuntain kanssa, käytetään siis aamupäivällä violettia liturgista väriä, mutta iltapäivän ja illan tilaisuuksissa valkoista.